Varmista, että jokainen asianajaja on erikoistunut avioliittolakiin ja tuntee avioliiton solmimiset.
Nykyään noin joka kolmas avioliitto päättyy avioeroon, joten avioliiton solmiminen on järkevä suoja tulevalle pariskunnalle. Avioliittosopimus on kahden naimisiin menevän osapuolen välinen laillinen sopimus, jossa kerrotaan, miten varat jaetaan avioeron tai kuoleman yhteydessä. Avioliiton jälkeen saadut tahdot voivat täydentää avioliiton solmimista.
Vaikka yleisesti uskotaan, että vain varakkaat pariskunnat tarvitsevat avioliittoa edeltäviä sopimuksia, jopa pieni määrä varoja voi ansaita suojaa tällaisella sopimuksella. Avioliittosopimukset voivat koskea toisen tai molempien osapuolten omistamia yrityksiä, omaisuutta, edellisen avioliiton lapsia ja epätasa-arvoa tuloissa, kuten silloin, kun yksi henkilö työskentelee toisen päättyessä ammatillisen koulutuksen. Järjestelyjen tulisi olla oikeudenmukaisia, jotta kumpikaan osapuoli ei kohdistu eriarvoisesti.
Sisällytä kevytvaatimukset
Pariskunnan tulisi keskustella avioliiton solmimissopimuksesta ennen asianajajan luona käymistä, jotta kaikki tärkeimmät asiat saadaan aikaan etukäteen eikä asianajajan toimistossa. Avioliiton solmiminen saattaa olla jonkin verran epämiellyttävä kokemus, mutta se on hyvä avioliiton käytäntö, joka vaatii usein neuvotteluja, järjen käyttöä ja tilanteen molempien puolien näkemistä. Molempien osapuolten on lueteltava rehellisesti omaisuutensa ja sovittava vastuu - esimerkiksi huolehditaanko he vanhojen vanhempien hoidosta. Kumpikaan osapuoli ei saa sisällyttää kevytmielisiä vaatimuksia, kuten että vaimo säilyttää tyttömäisen hahmonsa, koska tuomari todennäköisesti paheksuu tällaisia asioita, jos on syytä mennä oikeuteen.
Niin epämiellyttävää kuin avioliiton solmiminenkin on, se on vähemmän epämiellyttävää kuin vaihtoehto.
Kun molemmat osapuolet ovat päässeet sopimukseen sopimuksen sisällöstä, heidän tulisi kuulla erillisiä lakimiehiä. Muussa tapauksessa avioliitto voidaan hävittää sillä perusteella, että puolisolla ei ole laillista edustusta. Jos pari tekee kotitehtävänsä ja listaa rehellisesti kaikki omaisuutensa ja erilaiset vastuut, jotka he haluavat sopimuksen kattavan, he säästävät pitkiä oikeudellisia neuvotteluja. Joka tapauksessa kummankin osapuolen tulisi määrittää sopimuksen kustannukset ensimmäisellä vierailulla asianajajan luona.
Yhteisön omaisuus kertoo kertyneen omaisuuden
Varmista, että jokainen asianajaja on erikoistunut avioliittolakiin ja tuntee avioliiton solmimiset. Asianajajien tulisi myös perehtyä pariskunnan asuinvaltion omaisuuslakiin; yhteisöomaisuuden valtioissa avioliiton aikana kertynyt omaisuus jaetaan tasan molempien osapuolten kesken, kun taas oikeudenmukaisessa jakautumisessa omaisuus jaetaan sen mukaan, mitä tuomioistuin pitää oikeudenmukaisena.
Sopimus on valmisteltava ja allekirjoitettava hyvissä ajoin ennen hääsuunnitelmia, vähintään kuukausi tai kaksi ennen kutsujen lähettämistä, jos avioliittosuunnittelija on sopimuksen laatimisen aikana. Sopimuksen on oltava jokaisen avioliiton osapuolen allekirjoittama ja asianajajan todistama. Kummankin pariskunnan jäsen saa kopion ja kolmannen kopion, jonka on pitänyt riippumaton asianajaja tai kirjanpitäjä, tai tallelokerossa.
Avioliiton jälkeen avioliittoa koskevia sopimuksia tulisi tarkistaa muutaman vuoden välein. Joskus niitä muutetaan tai ne peruutetaan tietyn keston, ehkä kymmenen vuoden kuluttua. Niin epämiellyttävää kuin avioliiton solmiminenkin on, se on vähemmän epämiellyttävää kuin vaihtoehto. Ilman avioliiton solmimista valtio voi ottaa haltuunsa parin omaisuuden jakamista varten, jos pari eroaa sovimatta omaisuuden jakamisesta.
